Kommentoin eilen Vesa Linja-ahon blogikirjoitukseen, jossa hän julistaa lapsensa rokottamatta jättävät mänteiksi. Mielestäni asiallinen kommenttini ei kuitenkaan jostain syystä läpäissyt moderointia, joten päätin lopulta kirjoittaa tänne omaan blogiini. En osannut arvata kommenttini tulevan hylätyksi, joten minulla oli siitä tallessa vain pieni osa. Muistan kuitenkin sen asiat pääpiirteittäin ja niiden muistikuvien pohjalta olen tämän blogikirjoitukseni rakentanut. Tämä kirjoitus on toki monelta osin laajempi ja pidempi kuin alkuperäinen kommenttini.
Vesa Linja-ahon kirjoituksen kommenteissa keskusteltiin mm. siitä saako ihmisiä sanoa mänteiksi. Mielestäni saa, eikä siis olennaista ole ollenkaan se ”saako” jostain henkilöstä sanoa niin. Kokonaan toinen asia on se, onko se hyvä tapa keskustella mistään vähänkään vakavammasta aiheesta. Esimerkiksi maahanmuuttokeskustelussa pidetään melko usein ikävänä jos maahanmuuttoon vähemmän kriittisesti suhtautuvia nimitellään vaikkapa ääliöiksi. Ronskimpaakin kieltä toki esiintyy, puolin ja toisin. Lainaankin Karl Popperia:
“There is an almost universal tendency, perhaps an inborn tendency, to suspect the good faith of a man who holds opinions that differ from our own opinions. … It obviously endangers the freedom and the objectivity of our discussion if we attack a person instead of attacking an opinion or, more precisely, a theory.”
Tulkitsen itse Popperia niin, että avoimessa demokraattisessa yhteiskunnassa ihmisten tulee saada olla ”mänttejä” vaikka se olisikin monen ihmisen mittarilla…no, aika mänttiä. Popper sivuaa myös sitä kuinka vaikeaa ihmisen on sietää eri tavalla ajattelevia. Kuten valitettavan usein annetaan ymmärtää, tämä ei koske vain uskonnollisia konservatiiveja. Tuoreen esimerkin tarjoaa tapaus, jossa skeptikkofoorumilla eräs tyyppi ylpeili tehneensä lastensuojeluilmoituksen lapsen äidin myönteisten homeopatianäkemysten vuoksi. Tämä tapaus tuli minullekin yllätyksenä. Olin aiemmin jotain tämän suuntaista spekuloinut, mutta en siltikään osannut arvata, että jotkut todella ovat valmiita menemään näin pitkälle. Samoissa skeptikkopiireissä paheksutaan myös rokotevastaisuutta, joten on ihan loogista olettaa, että se kelpaa yhtä lailla huostaanoton perusteeksi. Niin kauan kuin homeopatialla ei korvata mitään syöpähoitoja tai vastaavia, se voidaan helposti nähdä rokotekielteisyyttä miedompana asiana. Niinpä pidän mahdollisena, että rokotevastaisuuden kohdalla vieläkin useampi skeptikko on valmis hyväksymään huostaanoton.
Erityisen jännittävää tästä tekee se, että nämä samat ihmiset usein esiintyvät hyvinkin liberaaleina ja vapaamielisinä. Lastensuojeluilmoitus kuitenkin kertoo siitä, ettei taustalla olekaan todellinen moniarvoinen maailmankuva, vaan hyvinkin ahdas käsitys siitä millaisia lasten vanhempien tulisi olla. Olen itsekin arvostellut esimerkiksi veganismia, enkä edelleenkään jaa siihen usein kytkeytyvää utillitaristista ja/tai abolitionistista maailmankuvaa. En silti missään tapauksessa kannata sitä, että vegaanista elämäntapaa noudattavilta vanhemmilta otettaisiin lapsi huostaan sen perusteella mitä nämä sallivat lapsensa syövän. On toki mahdollista, että lapsella on jonkinasteista puutetta joistain ravintoaineista, mutta se ei missään nimessä riitä lastensuojelun asiakkuuden perusteeksi. Jos lapsella on vaikkapa B12-vitamiinista vajausta, terveydenhuollon tulisi korkeintaan ohjeistaa huolehtimaan asia kuntoon – ei pakottaa mihinkään. Kun kyse ei ole selkeästä aliravitsemuksesta (jätetään kokonaan ilman ruokaa, kuten alkoholistiperheissä saattaa tapahtua), valtion ei tule puuttua tällaiseen. Puuttuminen kun ei korjaa tilannetta vaan aiheuttaa turhaa, tarpeetonta kärsimystä. Lapsen paikka on tämän omassa perheessä tällaisessakin tilanteessa. Vastaavasti lapsia ei tule ottaa huostaan sen perusteella, että lasten vanhemmat ovat fanaattisia vanhoillislestadiolaisia tai Jehovan todistajia. Oikeusvaltiossa ei vain kuulu tehdä niin. Oikeusvaltion tulee sietää sitä, että vanhemmat kasvattavat lapsiaan eri tavoin ja jossain perheessä nyt vaikka uskotaan ”huuhaahan”, vaikka kuinka se skeptikon takamusta kutittaisi.
Olisi paljon reilumpaa tehdä rokotukset pakollisiksi, sen sijaan että annetaan perheiden valita väärin ja sitten tehtaillaan lastensuojeluilmoituksia. Vai onko tämä jonkinlainen uusi hauska kansanhuvi ilmiannella toisten suomalaisten lapsia milloin mistäkin? Rokotteiden pakollisuus saattaisi toki harmillisesti lopettaa tämän mukavan ajojahdin. Tosin uskon, ettei rokotepakko ole sen parempi ratkaisu. Jos se olisi, Suomessa, tässä kieltojen ja pakkojen luvatussa maassa se olisi jo käytössä. Ongelma voisi olla se kuinka rangaista rokotukset laiminlyöviä. Ehkä valtion kannattaisi käyttääkin kepin sijasta porkkanaa. Rokotteet on tehtävä suosituksi esimerkiksi markkinoimalla niitä onnistuneesti. Silloin täytyy pitää erityisesti huoli siitä, ettei tule negatiivista julkisuutta. Sitä tuli sikainfuenssaa vastaan tarkoitetun Pandemrix-rokotteen kanssa sählätessä. Suomen THL väitti, että hyvin nopeasti markkinoille päästetty rokote on täysin turvallinen, kun samaan aikaan Saksassa viranomaiset kehottivat olemaan varovaisia kyseisen rokotteen suhteen koska sitä ei oltu testattu tarpeeksi. Tällaista ei tulisi sattua, jos halutaan ihmiset ottamaan ne rokotukset. Toivottavasti THL on ottanut opikseen.
Tästäkään syystä en oikein ymmärrä tätä diskurssia, jota Linja-ahokin edustaa. Siinä kaikki syyllisyys ja vika rokoteasioissa redusoidaan ”väärää mieltä” oleviin rokotekriitikoihin ja vain harvoin nostetaan esiin vaikkapa juuri THL:n töppäilyt. Aivan kuin taustalla olisi ajatus siitä, että valtio toimii aina oikein. Tämä on toki loogista jos samaan aikaan kannatetaan edellä kuvailtua lastensuojelukäytäntöä. Ilmoituksia vain kehiin kaikista ”mänteistä” joiden lapset ovat suuressa ”vaarassa”! Tavallaan herttaista, että monissa muissa yhteyksissä usein kelvottomaksi leimattu lapsikortti kelpaa tässä kohtaa paremmin kuin hyvin. Turha kuitenkaan yrittää esittää, että tällaisessa menossa on enää kyse minkäänsorttisesta liberaaliudesta tai moniarvoisuudesta. Tällaiset ”liberaalit” haluavat pikemminkin olla omassa erinomaisuudessaan kieriskeleviä oikeamielisyyden ritareita jotka eivät koskaan kykene näkemään malkaa omassa silmässään.
Toisaalta tämä käsitys valtion vahvasta puuttumisesta perheiden elämään saattaa lähentää tietyissä asioissa eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Jos lapset pitää ottaa huostaan ”väärin” kasvattavilta homeopatian käyttäjiltä, tulisihan ne periaatteessa ottaa pois myös ”väärin” lapsensa kasvattavilta muslimeilta. Liberaaleja vihervasemmistolaisia ja maahanmuuttokriitikoita yhdistääkin usein varsin innokas ympärileikkauksen paheksunta. Enkä tarkoita nyt ilmiselvän brutaalia tyttöjen ympärileikkausta, vaan poikien ympärileikkausta jota Suomessakin tehdään. Ehkäpä kaikkien Suomen skeptikoiden, tieteellisen maailmankuvan omaavien oikeamielisyyden ritarien tulisi yhdistää voimansa ja ryhtyä leipomaan urakalla lastensuojeluilmoituksia ympärileikkauksia tekevistä perheistä. Ja maailma pelastuu!
